Työnantajamielikuva - 5 syytä panostaa

Mielikuvia muodostuu kaikissa vuorovaikutustilanteissa yrityksen kanssa, ja näkemykset siirtyvät ihmiseltä toiselle. Työntekijät kertovat kavereilleen, millaista yrityksessä on olla töissä, ja työnhakijat kertovat hakijakokemuksestaan eteenpäin tuttavilleen.

Myös yritys itse voi pyrkiä vaikuttamaan työnantajamielikuvaan viestimällä tehokkaasti. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin kohdella kaikkia sidosryhmiä hyvin kaikissa tilanteissa.

Ylin johto voi määrittää strategian, jolla työnantajamielikuvaa tuodaan esiin, mutta jokainen yksittäinen työntekijä vaikuttaa mielikuvien syntymiseen.

Miksi työnantajamielikuvaan ylipäätänsä kannattaa panostaa?

Tässä viisi keskeisintä syytä.

Lue lisää: Kuinka rakentaa työnantajamielikuvaa TalentAdoren avulla

1. Positiivinen näkyvyys sosiaalisessa mediassa

Negatiiviset kokemukset rekrytointiprosessista sekä työolosuhteista leviävät valitettavan tehokkaasti ihmiseltä toiselle. Vielä nopeammin ne leviävät verkon välityksellä sosiaalisen median kanavien ja erilaisten nettikeskusteluiden kautta.

Tämä ei luonnollisestikaan ole hyväksi yrityksille.

Tiedon tehokkaan leviämisen voi kuitenkin kääntää voitoksi. Myös positiivisella tavalla vahva työnantajamielikuva näkyy ja kuuluu somessa.

Työnantajamielikuvan rakentaminen (employer branding) on systemaattista tekemistä, eikä positiivinen mielikuva synny taikatemppujen avulla. Kaikki lähtee liikkeelle siitä, että työnhakijoita ja työntekijöitä kohdellaan inhimillisesti jokaisessa vuorovaikutustilanteessa.

Toki työnantajamielikuvaa voi tuoda esiin erilaisilla mainoskampanjoilla, mutta niistäkin katoaa hohto, jos kaikki ei ole kunnossa pinnan alla.

Onko Glassdoor sinulle jo tuttu? Mikäli ei vielä, niin kannattaa ehdottomasti tutustua siihen. Yksinkertaistettuna Glassdoor on verkossa toimiva palvelu, jossa työnhakijat ja työntekijät voivat arvioida yrityksiä työnantajina.

Palvelu on nostanut läpinäkyvyyden merkityksen esille aivan uudella tavalla. Suomessa Glassdoor ei ole vielä niin tunnettu kuin esimerkiksi USA:ssa, Iso-Britanniassa ja Keski-Euroopassa.

Ilmiö on kuitenkin rantautumassa tännekin pikkuhiljaa, ja se kannattaa ottaa huomioon kaikessa tekemisessä.

Lue lisää: Laurea-ammattikorkeakoulu – työnantajamielikuva ratkaisee

2. Työntekijöiden sitoutuminen yritykseen

Yrityksillä, joilla on vahva työnantajamielikuva on usein myös sitoutuneempia työntekijöitä. Kun työntekijät voivat olla ylpeitä yrityksestä, jossa he ovat töissä, on heidän motivaationsa myös parempi.

On selvää, että yritys hyötyy motivoituneista työntekijöistä: innostus tarttuu koko organisaatioon ja vie sitä eteenpäin.

Työntekijöiden kokemuksiin vaikuttavat lukuisat eri asiat, kuten esimiehet, työkaverit, työehdot, yrityskulttuuri, jne. Tekijöitä on useita, ja kaikkeen voi olla vaikea vaikuttaa. Jopa yksittäinen negatiivinen kokemus, ikävä työkaveri tai esimies voi latistaa mielen.

Johdolla on kuitenkin tärkeä rooli vaikuttaa siihen, että jokainen työntekijä tuntee olevansa arvokas tiimin jäsen. Selkeä suunta siitä, mihin työntekijän ura on menossa on työntekijälle oleellista tietoa. Epävarmuus luo levottomuutta ja tekee hallaa koko organisaatiolle.

Työnantajamielikuvan kehittämisen kannalta on tärkeää, että työntekijät puhuvat yrityksestä positiivisesti. Kun he kertovat tarinoitaan eteenpäin, muidenkin kiinnostus herää. 

Mikä onkaan luotettavampaa tietoa yrityksen työskentelyolosuhteista kuin sen nykyisten työntekijöiden näkemys?

Lue lisää: VTT – Näin rakennat erottuvan työnantajamielikuvan

 

3. Parhaiden osaajien rekrytointi

Rekrytoinnissa on viime vuosikymmenien aikana tapahtunut sama muutos kuin ihmisten ostokäyttäytymisessä. Kiitos internetin ihmeellisen maailman, tietoa on helppo etsiä itse kotisohvalta käsin ennen kuin on yhteydessä myyjään tai rekrytoivaan yritykseen.

Asiakkaiden tavoin työnhakijat etsivät tietoa yrityksistä vierailemalla niiden nettisivuilla, googlettamalla (ja lukemalla nettikeskusteluita) sekä sosiaalisen median kanavia tutkimalla.

Jokainen yritys haluaa olla ensimmäisenä parhaiden työnhakijoiden mielessä, sillä sopivien osaajien rekrytointi on kasvavan yrityksen edellytys. Huippuosaajat eivät hae yrityksiin, joilla on huono työnantajamielikuva. 

Yhtä lailla kuin yritykset haluavat palkata parhaat osaajat, haluavat nämä työnhakijat valita juuri sen kiinnostavimman yrityksen.

Kun rekrytoinnissa etsii sitä yhtä oikeaa, ei pidä unohtaa myöskään muita kiinnostuneita hakijoita – olivat he sitten potentiaalisia tai eivät. Työnhakijoiden kokemukset aliarvioidaan usein, eikä ymmärretä, kuinka suuri merkitys niillä on työnantajamielikuvan kannalta.

On harhaluuloa, että hakijat eivät haluaisi viestintää hakuprosessin etenemisestä tai saada tietää syitä, miksi he eivät tulleet valituksi. Hakijoiden mielipiteet eivät vain aina kantaudu rekrytoijien korviin, koska usein he joko ‘äänestävät jaloillaan’ ja alkavat boikotoimaan yritystä tai viestivät negatiivisesti yrityksestä eteenpäin eri kanavissa.

Yrityksen kannalta olisi parasta, jos työnhakijat jättäisivät palautetta suoraan heille sen sijaan, että kirjoittavat siitä sosiaaliseen mediaan. Kaikissa tapauksissa tähän ei kuitenkaan ole mahdollisuutta, sillä hylkäysviesti voi tulla sähköpostiosoitteesta, johon ei voi vastata, eikä muita yhteystietoja anneta. 

Kannattaakin miettiä, onko järkevää olla antamatta hakijoille mahdollisuutta ottaa yhteyttä? Tällä voi olla ikäviä seurauksia, kun palautteita tuleekin yrityksen julkisiin somekanaviin tai muille nettipalstoille.

Lue lisää: Työnantajamielikuva on askel kohti onnistuneempia rekrytointeja

4.  Myynnin ja liikevaihdon paraneminen

Positiivinen työnantajamielikuva vaikuttaa koko yrityksen myyntiin ja liiketoimintaan. Esimerkiksi Boston Consulting Groupin tutkimus osoitti, että yritykset, jotka panostivat työnantajamielikuvaan saivat sen ansiosta kasvatettua liikevaihtoansa.

Tämä ei yllätä, kun asiaa miettii tarkemmin. Kun yrityksellä on vahva työnantajamielikuva, saa se enemmän näkyvyyttä ja näin ollen myös enemmän ostavia asiakkaita. Tämä pätee etenkin B2C-puolella. 

Mietitään asiaa toisinpäin: Jos yrityksestä leviää tarinoita, joiden mukaan yritys esimerkiksi polkee työntekijöidensä oikeuksia, voi olla varma, että myös asiakkaat menettävät kiinnostuksensa tällaista yritystä kohtaan. 

Vähemmän imarteleva työnantajamielikuva voi siis vaikuttaa liikevaihtoon erittäin negatiivisesti.

Lue lisää: Hakijakokemus rakentaa rekrytoijan brändiä

5. Yleisen tunnettuuden kasvaminen

Hyvä työnantajamielikuva lisää yrityksen yleistä tunnettuutta ja linkittyy vahvasti yrityksen brändiin.

Mikäli yrityksellä on heikko työnantajamielikuva, vaikuttaa se väistämättä siihen, miten ihmiset kokevat yrityksen kokonaisuutena. Vahvalla työnantajamielikuvalla voidaan puolestaan viedä koko yrityksen brändi-ilmettä positiiviseen suuntaan.

Tutkimusten mukaan erityisesti vastavalmistuneet ovat tarkkoja siitä, minkälaiseen yritykseen he hakevat töihin. He etsivät tietoa yrityksestä ja kyselevät suosituksia tuttaviltaan.

Yritykset voivat vaikuttaa mielikuviin huolehtimalla siitä, että jokainen työntekijä organisaatiossa tuntee yrityksen kulttuuriin.

Toki on tärkeää huomata, että pelkät kauniit puheet yrityskulttuurista eivät riitä, vaan sen tulee näkyä konkreettisesti yrityksen arjessa ja olla työntekijöiden aidosti aistittavissa.

Lue lisää: Tuomi Logistiikka — rekrytointia tehdään sydämellä

Positiivinen työnantajamielikuva syntyy konkreettisten tekojen avulla. Aloita rekrytointiprosessista!

Jokaiselle työnhakijalle positiivinen fiilis hakuprosessin päätteeksi? Mahdotonta? Me teemme siitä mahdollista.

Viestimällä hakijoille hakuprosessin etenemisestä ja tarjoamalla heille henkilökohtaista palautetta saa aikaan uskomattomia tuloksia. Me tiedämme sen kokemuksesta.

Pyydä demo niin näytämme sinulle, miten tämä tapahtuu käytännössä.