Vastuullinen tekoäly rekrytoinnissa – Katso webinaari ja lue tiivistelmä

Tässä blogissa käymme läpi webinaarin keskeiset opit ja nostot. Webinaarin asiantuntijana toimi TalentAdoren tuotejohtaja Oskari Valkama, ja haastattelijana TalentAdoren markkinointipäällikkö Janne Malmisaari.

Katso webinaarin tallenne alta.

Tekoälyn käyttökohteet rekrytoinnissa

Kysyimme webinaariin osallistujilta, mihin he käyttävät tekoälyä rekrytoinnissa. Vastaukset olivat monipuolisia ja kuvastavat hyvin alan nykytilannetta. Tekoäly on käytössä rekrytointiprosessin eri vaiheissa, aina työpaikkailmoitusten luomisesta hakijaviestintään ja hakijoiden vertailuun.

1. Työpaikkailmoitukset

Yksi yleisimmistä tekoälyn käyttökohteista  rekrytoinnissa on työpaikkailmoitusten ja osaamisprofiilien laatiminen. Tekoälyä hyödynnetään:

• Kompetenssien määrittelyssä
• Työkuvausten generoinnissa
• Ilmoitusten kääntämisessä eri kielille

“Tekoäly voi toimia sparrauskumppanina. Vaikka on mukavaa kirjoittaa myös kollegan kanssa, tämä tehostaa sitä, että voi luoda ensimmäisen version itsenäisesti ja saada siitä oman näköisen”, Oskari muistuttaa. 

2. Hakijaviestintä

Hakijaviestintä on yksi tärkeimmistä tekoälyn käyttökohteista. Nykyisessä työmarkkinatilanteessa, jossa hakemuksia saattaa tulla satoja tai jopa tuhansia, tekoäly mahdollistaa:

• Personoidun viestinnän laajemmalle joukolle
• Viestintämäärän kasvattamisen ilman laatutason laskua
• Personoidun palautteen jokaiselle hakijalle

“Yksi ihminen tai yksi rekrytointitiimi ei pysty tuottamaan massaviestintää personoituna ilman tekoälyä,” Oskari huomauttaa. 

Vaikka tekoäly loisi viestin, tulee ihmisen aina tarkistaa se ennen lähettämistä.

“Tekoäly ei aina ole oikeassa, joten on hyvä tarkistaa, mitä viestejä lähetetään ja kenelle ne lähetetään.” 

3. Hakemusten seulonta

Hakemusten käsittelyssä tekoäly voi auttaa:

• Luomalla tiivistelmiä hakemuksista
• Nostamalla esiin keskeisiä taitoja ja kokemusta
• AI Matching -toiminnallisuuden avulla

“AI Matching oikein toteutettuna on paljon enemmän kuin avainsanahaku. Nykypäivänä tekoäly ymmärtää kontekstia, ja osaa esimerkiksi laskea yhteen, että tällä henkilöllä on neljä vuotta kokemusta. Se ei vastaa tätä kriteeriä, tai jos kokemusta on kahdeksan vuotta, se ylittää sen ja pystyy tekemään vertailun. Esimerkiksi TalentAdoren AI Matching ymmärtää myös niin sanottuja osataitoja (subskills)”, Oskari selventää

“Kuten aina tekoälyn suhteen, tärkeintä on data ja sen laatu. Ilman riittäviä ja selkeästi määriteltyjä kompetensseja, AI Matchingin potentiaali jää hyödyntämättä. Jos malleille annetaan parametrejä väärässä muodossa, voi tekoäly pahimmillaan jopa oppia syrjiviä käytäntöjä.”

AI Matching ei saa kuitenkaan missään nimessä  toimia automaattisena päätöksentekijänä.

“Päätöstä ei kannata tehdä tekoälyn vertailun pohjalta. Se tukee vain sitä, että voit mahdollisesti löytää hakijoita, joita et ole aikaisemmin huomannut,” Oskari huomauttaa.

4. Työhaastattelut

Haastatteluissa tekoälyä hyödynnetään:

• AI Notetaker -ratkaisuilla muistiinpanojen tekemiseen
• Haastattelurunkojen luontiin
• Sparrailuapuna haastattelun valmistelussa

Myös työhaastatteluissa on äärimmäisen tärkeää huomioida tietoturvanäkökulma:

“Missä notetaker -palveluntarjoaja  toimii? Missä data sijaitsee? Monet muistiinpanosovellukset pohjautuvat amerikkalaisiin yrityksiin, joiden serverit eivät ole Europpassa ja datan käsittely ei välttämättä ole GDPR:n mukaista,” listaa Oskari. 

“Hakijoilla on oikeus vaatia kaikkien heidän tietojen poistoa rekisteristä. Jos haastattelutallenteet ovat ulkopuolisissa palveluissa rekrytointijärjestelmän sijasta, niiden poistaminen voi herkäsii unohtua. Sama pätee myös esimerkiksi Teams-haastatteluiden tallenteisiin.”

Kysyimme yleisöltä myös mielipidettä täysin tekoälyn suorittamaan haastatteluun rekrytoinnin ensimmäisessä vaiheessa. 78% koki, että tämä ei ole vastuullinen tapa kohdata hakijaa.

“Tekoälyn suorittamassa haastattelussa saattaa olla riski, että hakijat kokevat henkilökohtaisuuden katoavan, eivätkä he välttämättä tule nähdyiksi samalla tavalla”, Oskari toteaa. 

5. Yleinen sparrausapu

Tekoäly toimii myös yleisemmin ajattelun tukena. Näin voit löytää uusia näkökulmia ja ajatuksia, ja sitä kautta pystyt kehittämään ajattelumalliasi eteenpäin.

88% kyselyyn vastanneista osallistujista kertoo tietoturvahuolien rajoittavan tekoälyn käyttöä rekrytoinnissa.

Tekoäly ja tietoturva: miten mitätöit riskit ja hyödynnät potentiaalin

Kysyimme webinaariin osallistujilta, rajoittavatko tietoturvahuolet tekoälyn hyödyntämistä. Peräti 88% vastasi, että rajoittavat joko merkittävästi tai jonkin verran.

Huolet ovat perusteltuja. Euroopan Unionin tekoälysäädöksessä rekrytointiin ja työntekijöiden arviointiin käytettävät tekoälyjärjestelmät on luokiteltu korkean riskin järjestelmiksi, joihin sovelletaan tiukkoja vaatimuksia.

Lisätietoja löydät EU Artificial Intelligence Act -sivuston yhteenvedosta.

Webinaarissa listasimme myös ratkaisuja, joiden avulla tekoälyä yleisimmin sovelletaan rekrytointiin. Rekrytointijärjestelmien, joissa on sisäänrakennettuja tekoälyominaisuuksia, lisäksi laajassa käytössä ovat:

Geneeriset LLM-ratkaisut, kuten:

• ChatGPT
• Copilot
• Gemini
• Claude

Kolmannen osapuolen työkalut, kuten:

• AI Notetakerit
• Kirjoitusapuvälineet
• Haastattelutyökalut

Yleinen termi, johon myös  jokaisen HR-ammattilaisen tulisi tutustua on niin sanottu “GPT-wrapper”.

“Yleinen määritelmä tälle on se, että siinä ei ehkä ole pohdittu tekoälyn infrastruktuuria kunnolla – miten data liikkuu ja niin edelleen. Se on tehty helpointa kautta ja yhdistetty suoraan avoimeen rajapintaan. Nämä ratkaisut eivät yleensä tuota uniikkia lisäarvoa – olisi käytännössä sama asia käyttää ChatGPT:tä tai muuta vastaavaa ratkaisua suoraan”, Oskari avaa.

Tämän kaltaisten ratkaisujen käyttäminen osana sensitiivistä työtä, kuten rekrytointia, voi sisältää lukuisia riskejä. GPT-wrapper -ratkaisuissa data saattaa:

• Liikkua EU:n ulkopuolelle
• Päätyä kouluttamaan ulkopuolisia malleja
• Olla vaikeasti hallittavissa, auditoitavissa ja poistettavissa

Yhteenveto

Webinaarissa kiteytettiin seitsemän keskeistä periaatetta vastuulliseen tekoälyn käyttöön rekrytoinnissa:

1. Tekoäly on hyvä renki, huono isäntä

Tekoälyn tulee olla Sparraaja ja apuri, ei päätöksentekijä.

2. Tietoturva on kriittisin kysymys

Varmista aina:

• Missä data säilytetään?
• Pysyykö data EU:n sisällä?
• Käytetäänkö dataa mallien kouluttamiseen?

3. EU:n tekoälysäädöksen mukaan rekrytointiteknologiat ovat korkean riskin järjestelmiä

EU:n tekoälysäädöksen (AI Act) mukaan rekrytointiteknologiat ovat korkean riskin järjestelmiä. Kiinnitä erityistä huomiota rekrytointijärjestelmän valintaan sekä varmista, että myös kaikki käyttämäsi ulkopuoliset työkalut ja integraatiot noudattavat säädöstä.

4. Vältä “GPT-wrappereita” ja irallisia työkaluja

Suosi integroituja, turvallisia ratkaisuja. Jos käytät ulkoisia työkaluja, ole tarkkana siitä, mitä dataa syötät.

“Jos mallintarjoajat eivät pysty lupaamaan tietoturvallisuutta, ne eivät aina tuo toivottua lopputulosta. Siinä tilanteessa niiden käyttö yleensä tulisi kieltää.” 

5. “Ihminen loopissa” aina

Tekoäly ei saa toimia automaattisena päätöksentekijänä.

“Ihmisen tulee aina olla se henkilö, joka tekee valinta- ja hylkäyspäätökset, varmistaa mitä viestejä hakijoille lähtee, mitä tietoja tekoälylle syötetään ja niin edelleen.” 

6. Selkeät pelisäännöt tiimille

Varmista, että kaikki tietävät:

• Mitä työkaluja saa käyttää
• Miten niitä saa käyttää
• Mitä tietoa niihin voi syöttää

7. Tekoälyä ei voi enää sivuuttaa

Vaikka yritys kieltäisi tekoälytyökalut, on todennäköistä, että joku niitä silti käyttää. 

Työntekijät eivät halua jäädä jälkeen. Myös huonojen työkalujen valinta saattaa johtaa huonoon tekoälyn adaptaation, tai muiden sovellusten käyttämiseen työnantajan selän takana.

Tekoäly on tullut jäädäkseen myös rekrytointiin. Sen hyödyt ovat kiistattomia: tehokkuus kasvaa, viestintä paranee ja resurssit vapautuvat arvokkaampaan työhön. Mutta kuten webinaarissa todettiin, tarvitaan tasapainoa.

“Se on tasapainoilua. On hyvä miettiä riskejä, mutta on myös tärkeää, että pystyy ottamaan työkaluja käyttöön, jotta  tekeminen ja liiketoiminta nousee seuraavalle tasolle.”

TalentAdoren tekoälyfilosofia

Me TalentAdorella olemme kehittäneet rekrytointiin sovellettavaa tekoälyä jo vuodesta 2014 asti. Yrityksemme lähestymisen tekoälykehitystä ja tekoälyn käyttöä kohtaan tiivistää hyvin vanha suomenkielinen sanonta:

“Tekoäly on hyvä renki, mutta huono isäntä.” 

Tämä tarkoittaa sitä, että tekoäly toimii sparraajana ja apurina, ei koskaan päätöksentekijänä.

Miten TalentAdore varmistaa vastuullisen tekoälyn käytön?

• Data pysyy EU:n sisällä samoilla palvelimilla kuin muu yritysdata
• Jokainen tekoälytoiminnallisuus arvioidaan AI Act -vaatimuksiin pohjaten kehitysvaiheessa
• Käyttämämme  kielimallit valitaan  tietoturvallisuuden ja tehokkuuden perusteella
• Infosec -yksikkö on mukana alusta alkaen uusien työkalujen kehityksessä