Suomi Areena 2024: Miten tekoäly mullistaa rekrytointia?

Näitä aiheita käsiteltiin TalentAdoren isännöimässä huippumielenkiintoisessa paneelikeskustelussa Suomi Areenassa 2024. 

Tästä blogipostauksesta löydät keskustelun tallenteen, panelistien esittelyt sekä tiivistykset paneelin eri aihepiireistä. 

Katso tallenne MTV Katsomosta tai YouTubesta

Paneelikeskustelu striimattiin suorana MTV Katsomoon ja se on yhä katsottavissa siellä tallenteena. Sen lisäksi tallenne on mahdollista katsoa TalentAdoren YouTube-kanavalta. 👇

Miksi katsoa?

Tekoälystä puhutaan nyt paljon, mutta ei ole aina helppoa saada nopeasti käsitystä, mitä se tarkoittaa erityisesti rekrytoinnin osalta. Miten tekoäly siis muuttaa rekrytointia?

Tästä vajaan 45 minuutin pituisesta tallenteesta saat kattavan yleiskatsauksen päivän polttavaan aiheeseen ja opit, mitä etua tekoälystä on ja mitä sinun pitää osata varoa. 

Suosittelemme tallennetta lämpimästi erityisesti HR:lle ja ylemmälle johdolle, mutta myös kaikille muille aiheesta kiinnostuneille. 

Paneelin aihepiirit:

• Intro: Mitä tekoäly tarkoittaa sinulle?
• Hyödyt: Missä rekrytoinnin osa-alueissa tekoäly voi tukea erityisen hyvin?
• Tietoturva, yksityisyys ja muut riskit: Miten turvallista tekoälyn hyödyntäminen on? Mitä uhkia siihen liittyy? 
• Suomalaisuus:  Mitä etua on siinä, että Suomessa käytetään suomalaista tekoälyä? Onko siitä etua?
• Monimuotoisuus: Miten tekoäly voi edistää tasa-arvoa rekrytoinnissa? Ja monimuotoisuutta sekä inklusiivisuutta? 
• Yhteiskunta: Mikä merkitys tekoälyn hyödyntämisellä rekrytoinnissa on yhteiskunnalle? Miten tekoäly voi auttaa ihmisten ja työpaikkojen kohtaantoon — ja sen kautta työttömyyden vähentämiseen?
• Outro: Mitä on jäänyt vielä sanomatta tai käsittelemättä? Mitä haluat vielä sanoa?

Tutustu panelisteihin – Huippujoukko tekoälyn ja HR-alan asiantuntijoita

Olimme hyvin iloisia, että saimme paneeliin mukaan upean joukon asiantuntijoita, jotka jakoivat näkemyksiään tekoälyn roolista rekrytoinnissa ja miten tekoäly mullistaa rekrytointia. 🙏

Paneelissa olivat mukana seuraavat asiantuntijat: 

Päivi Montgomery

• Psykologi, rekrytoinnin ja uraohjauksen asiantuntija sekä inklusiivisuuden puolestapuhuja. 
• Vuonna 2023 hänet nimettiin Vuoden rekrytoinnin kehittäjäksi. 

Hugo Gävert 

• Ansioitunut tekoälyjohtaja, toimii Dain Studiosin Chief Data and AI Officer -roolissa.
• Hän on 25 vuotisen uransa aikana ollut soveltamassa tekoälyä ja koneoppimista monimutkaisten liiketoimintaongelmien ratkaisemiseksi eri toimialoilla. 

Tapio Pitkäranta 

• TalentAdoren Chief Technology Officer (CTO).  
• Tapiolla on yli 20 vuoden kokemus tekoälykehityksestä. Hän on työskennellyt useissa innovatiivisissa organisaatioissa sekä tutkijana VTT:llä.

Katri Viippola

• Suomalaisen työn liiton toimitusjohtaja ja sen kautta tekee arvokasta työtä suomalaisen laadun puolestapuhujana.
• Hän on kiinnostunut työn ja työelämän kehittämisestä. 

Joonas Pihlajamaa

• Hän on lähes 10 vuotta toiminut rekryliiketoiminnassa, ensin Sanomalla ja sittemmin Schibstedillä Oikotie Työpaikkojen vetäjänä, nyttemmin pohjoismaisen rekryliiketoiminnan analytiikkajohtajana. 
• Omien sanojensa mukaan Joonas on kaappinörtti, joka aktiivisesti ja intohimoisesti seuraa tekoälyn kehitystä.

Saana Rossi

• Yksi Suomen tunnetuimmista HR- ja rekrytointivaikuttajista, puhuja, advisor, hallitusten jäsen ja kirjailija. Saana on toiminut HR:n, rekrytoinnin ja viestinnän parissa 15 vuoden ajan ja uransa aikana rekrytoinut tuhansia ammattilaisia.
• Vuonna 2018 hänet palkittiin Vuoden rekrytoijana Suomessa. Saanan esikoiskirja ”Rekrytoija” julkaistiin 2020. 

Paneelikeskustelua johti TalentAdoren toimitusjohtaja Saku Valkama. 

Intro: Mitä tekoäly merkitsee teille? 👀

Päivi avasi keskustelun toteamalla, että tekoäly merkitsee hänelle edistystä, kehitystä ja mahdollisuutta tehdä asioita paremmin ja vastuullisemmin tulevaisuudessa. Hugo puolestaan korosti, että tekoäly on koneen osoittamaa älykkyyttä ja taustalla toimivia algoritmeja, jotka voivat parantaa rekrytointiprosessia esimerkiksi suositellessaan työpaikkoja hakijoille.

Tapio toi esille tekoälyn arkipäiväistymisen, kertoen esimerkin lapsistaan, jotka käyttävät tekoälyä iltasatujen kuunteluun. Hän näkee, että tulevaisuudessa kasvaa uusi AI-natiivi sukupolvi, jolla on korkeammat odotukset digipalveluita kohtaan. 

Muiden panelistien näkemykset heijastavat tekoälyn laajaa vaikutusta. Tekoälyä verrataan höyrykoneeseen, joka aikanaan aiheutti suuren murroksen, ja nyt odotetaan tekoälyn tuovan samanlaisen nopean kehityksen. Tekoälyyn liittyy sekä innostusta uusista sovelluksista että huolia yhteiskunnan kyvystä sopeutua muutoksiin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tekoäly herättää monenlaisia tunteita ja ajatuksia – se nähdään sekä mahdollisuutena parantaa ja tehostaa prosesseja että haasteena, joka vaatii vastuullista ja harkittua lähestymistapaa. Keskustelu tekoälystä on vasta alussa, ja sen rooli yhteiskunnassa tulee vain kasvamaan tulevina vuosina.

Hyödyt: Mihin tekoälyä voi hyödyntää rekrytoinnissa? 💡

“Olen turhautunut siihen, että tällä hetkellä rekrytään paljon mennyttä osaamista ja kokemusta. Siihen rinnalle pitäisi tuoda yhä enemmän myös vahvuuspohjaisuus ja potentiaaliperusteisuus.” Saana Rossi

Keskustelun aikana panelistit nostivat esille, kuinka tekoäly voi tukea rekrytoinnin eri osa-alueita. Yksi tärkeimmistä näkökulmista oli tekoälyn kyky auttaa koko rekrytointiprosessissa, aina kriteerien määrittelystä oikean kohderyhmän tavoittamiseen ja haastattelujen arviointiin. Erityisen hyödyllistä on siirtyminen menneen osaamisen painottamisesta potentiaalin ja vahvuuksien arviointiin.

Tekoäly voi myös parantaa rekrytointi-ilmoitusten kirjoittamista sekä työnhakijoiden ohjausta ja sparrausta. Tämä mahdollistaa yksilöllisemmän ja tarkemman uraneuvonnan, mikä voi olla merkittävä etu sekä työnhakijoille että rekrytoijille.

Tekoälyavusteisen rekrytoinnin tavoitteita ovat mm. nopeus, tarkkuus ja hakijalähtöisyys. Parantamalla viestintää hakijoille prosessin eri vaiheissa, tekoäly voi tehdä rekrytointiprosessista sujuvamman ja tehokkaamman. Näin tekoäly tarjoaa merkittäviä hyötyjä, parantaen kokemusta sekä hakijoille että rekrytoijille.

Riskit: Mikä uhkia tekoälyn hyödyntämiseen liittyy? ❌

“ChatGPT on todella hyvä sparrailuapu, mutta pitää muistaa, että se myös hyödyntää oletusarvioisesti kaiken, mitä sinne laitetaan seuraavien mallien opettamiseen.” Hugo Gävert

Keskustelussa pohdittiin tekoälyn käytön tietoturvariskejä erityisesti rekrytoinnin näkökulmasta. Yksi keskeinen huolenaihe on se, että vaikka tekoäly, kuten ChatGPT, voi olla hyödyllinen sparraustyökalu, sen käyttöön liittyy riski tietovuodoista. Syötetyt tiedot voivat päätyä osaksi tekoälymallin koulutusdataa, mikä voi johtaa tietovuotoihin ja systemaattisiin virheisiin automatisoiduissa prosesseissa. Tämä on erityisen riskialtista rekrytoinnissa, jossa virheelliset päätökset voivat vaikuttaa tuhansiin hakijoihin, ja EU onkin määritellyt tämän alueen korkeimman riskin alueeksi.

Turvallinen ja vastuullinen tekoälyn käyttö vaatii tiukkoja tietoturvamekanismeja, kuten salaus- ja anonymisointimenetelmiä, sekä jatkuvia auditointeja. Lisäksi henkilöstön koulutus eettisesti kestävään tekoälyn käyttöön on välttämätöntä. Liiallinen luottamus tekoälyyn ja sen automatisointiin voi kuitenkin johtaa vakaviin virheisiin, kuten huonoihin asiakaspalveluvastauksiin. Tekoälyn kerätessä paljon henkilökohtaista dataa, se voi olla houkutteleva kohde hakkereille. Siksi tekoälyn käytössä on tärkeää noudattaa huolellisuutta ja varovaisuutta.

Suomalaisuus: Mitä etua on siitä, että hyödynnetään Suomessa kehitettyä tekoälyä? 🇫🇮

“Se, että ostaa suomalaisilta organisaatioilta varmistaa työtä Suomeen.” Katri Viippola

Keskustelussa käsiteltiin suomalaisuuden merkitystä tekoälyssä, ja esiin nousi kolme pääteemaa: kulttuurinen ja kielellinen ymmärrys, turvallisuus ja lainsäädäntö sekä taloudellinen vaikutus. Suomalaiset tekoälyorganisaatiot tuntevat hyvin paikallisen kulttuurin ja kielen, mikä auttaa heitä luomaan sopivia palveluja. Lisäksi suomalainen ja EU-lainsäädäntö tuovat turvaa palvelujen käyttäjille, mikä lisää luottamusta. Suomalaisilta ostaminen tukee myös paikallista taloutta ja työllisyyttä.

Keskustelussa todettiin myös, että suomalaiset tekoälyratkaisut saavat arvostusta kansainvälisesti, erityisesti laadun ja eettisyyden osalta. Vaikka Suomi on pieni markkina, paikallisesti kehitetyt järjestelmät huomioivat parhaiten paikalliset tarpeet ja kulttuurin. Tämä korostaa, että suomalaisuus on merkittävä etu tekoälyn kehittämisessä ja käytössä.

Monimuotoisuus: Miten tekoäly voi parantaa inklusiivisuutta ja monimuotoisuutta sekä edistää tasa-arvoa? 🫶

“Jos rekrytoija on valinnut kymmenen henkilöä haastatteluun, niin tekoäly voi vielä lisäksi skannata, että onko jäänyt joku huomaamatta ja kutsumatta haastatteluun.” Päivi Montgomery

Keskustelussa korostettiin tekoälyn potentiaalia parantaa rekrytoinnin yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta. Tekoäly voi auttaa tunnistamaan ja vähentämään tiedostamattomia ennakkoluuloja, jotka voivat vaikuttaa rekrytointipäätöksiin. Se voi ehdottaa tarkistamaan valintojen tasapuolisuutta ja auttaa ylittämään ihmisten tiedostamattomat ennakkoluulot.

Tekoäly voi myös kehittää rekrytointiprosesseja monimuotoisuuden näkökulmasta. Se voi tehdä inklusiivisempia rekrytointi-ilmoituksia ja -kampanjoita sekä analysoida dataa kehittääkseen henkilöstöjohtamisen käytäntöjä, jotta työpaikoista tulisi aidosti inklusiivisia. Lisäksi tekoäly voi olla reilu ja johdonmukainen päätöksenteossa, koska sillä ei ole “huonoja päiviä”. 

Rekrytoinnin yhteiskunnallinen vaikutus on merkittävä. Tasapuolinen ja monimuotoinen rekrytointi voi vähentää työttömyyttä ja sen tuomia yhteiskunnallisia kustannuksia. Tekoälyn vastuullinen käyttö rekrytoinnissa voi edistää laajempaa yhteiskunnallista hyvää.

Keskustelussa nousi esiin tekoälyn potentiaali parantaa työmarkkinoiden toimintaa ja edistää yhdenvertaisuutta. Se voi esimerkiksi auttaa osatyökykyisiä ja vammaisia työnhakijoita löytämään sopivia työtehtäviä, mikä parantaisi heidän työllistymismahdollisuuksiaan ja hyödyttäisi myös työnantajia.

Tekoälyn avulla voidaan myös löytää uramahdollisuuksia, jotka muuten jäisivät huomaamatta, sekä parantaa suoriutumista erityisesti heikommin suoriutuvilla työntekijöillä. Tämä mahdollistaisi monenlaisten ihmisten työllistymisen, vaikka heidän taidoissaan olisi puutteita.

Työelämän yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus ovat erityisen tärkeitä Suomen pienenevän ja ikääntyvän työvoiman kannalta. Tekoälyn vastuullinen käyttö rekrytoinnissa voi merkittävästi parantaa työmarkkinoiden toimintaa ja edistää yhdenvertaisuutta, hyödyttäen sekä työntekijöitä että työnantajia.

Outro: Mitä haluat vielä kertoa? 👋

“Ei demonisoida. Tekoäly on tullut jäädäkseen, mutta se tarvitsee sääntelyä ja vastuullista käyttöä.” Päivi Montgomery

Päivi korosti asioiden kontekstiin asettamisen tärkeyttä, vertaili nykyistä huolta nuorten teknologiankäytöstä historialliseen huoleen kirjapainotaidon vaikutuksista ja muistutti, ettei tekoälyä tule demonisoida. Hän painotti, että tekoäly on tullut jäädäkseen, mutta sen käyttö tarvitsee sääntelyä ja vastuullisuutta.

Saana kehotti suomalaisia työnantajia ottamaan tekoälyn käyttöön rekrytoinnissa, korostaen sen hyötyjä rutiinitehtävien hoidossa. Hän uskoo, että tekoäly tulee muokkaamaan rekrytointia merkittävästi tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.

Joonas korosti, että tekoäly tarjoaa suuren mahdollisuuden Suomelle, erityisesti byrokratian vähentämisessä julkisella sektorilla ja rekrytoinnissa. Hän uskoo, että tekoäly voisi parantaa monien toimialojen työympäristöä ja tuoda mielekkäämpää työtä ihmisille.

Katri luki lauseen TalentAdoren verkkosivuilta korostaen, että älykäs teknologia poistaa rekrytoinnin pullonkauloja ja vapauttaa aikaa inhimillisille kohtaamisille. Hän muistutti, että rekrytointi on yksi organisaatioiden kalliimpia päätöksiä, ja vaikka tekoäly on tärkeä, ihmisten väliset kohtaamiset ovat edelleen keskeisiä onnistuneen rekrytoinnin kannalta.

Lisää inhimillisyyttä rekrytointiin

“Tekoäly ei vie työpaikkoja. Jos joku ne työpaikat vie, niin ne ovat ne, jotka osaavat käyttää tekoälyä ja hyödyntää sen tarjoamia mahdollisuuksia.” Saku Valkama

Tänä päivänä keskustellaan paljon siitä, että viekö tekoäly työpaikat. Tätä on pelätty monesti ennenkin, mutta aihetta pelkoon ei ole. Tälläkin hetkellä on paljon työpaikkoja, joiden nimikkeistöä ei ollut olemassa vielä pari vuotta sitten. Se on osa normaalia kehityskulkua. Tekoälyä ei kannata pelätä, vaan rohkeasti ottaa käyttöön ja opetella hyödyntämään.  

Tekoäly oikein ja vastuullisesti käytettynä on mahdollisuus. Ei uhka. Parhaimmillaan se on mahdollisuus kohti inhimillisempää työelämää, vapauttamalla aikaa inhimillisiin kohtaamisiin. Esimerkiksi työnhakijat voivat tekoälyn avulla saada parempaa palautetta, jos eivät tule valituiksi, ja oppia, miten parantaa omia taitojaan tai löytää sopivampia työpaikkoja. Tämä voi auttaa vähentämään kohtaanto-ongelmia ja parantamaan hakijoiden itsetuntoa.

FAQ: Mikä on Suomi Areena?

SuomiAreena on Suomen suurin yhteiskunnallinen festivaali. Vuonna 2024 tapahtumassa on mukana yli 1000 puhujaa, 250 organisaatiota ja 220 tilaisuutta.

SuomiAreenan ohjelma rakentuu Porin keskustassa seitsemällä lavalla käydyistä yhteiskunnallisista keskusteluista sekä festivaaliviikon muusta ohjelmasta. 

Kaikki SuomiAreenan sisällöt ovat kävijöille ilmaisia. 

Voit lukea lisää SuomiAreenasta heidän kotisivuillaan.