Tekoälyavusteinen työnhaku: Mitä rekrytoijien tulee tietää hakijoiden tekoälyn käytöstä

Tämä tekoälyn vallankumous, jota johtavat etunenässä suuret kielimallit, eli “LLM:t” (Large Language Models), on mahdollistanut merkittävän tuottavuusloikan. Generatiivisen tekoälyn avulla sujuva tekstintuotanto onnistuu tänä päivänä jo melkein keneltä tahansa. . On siis luonnollista, että nykyaikaiset tekoälytyökalut soveltuvat hyvin myös työnhakuun, sillä menestys työnhaussa kulminoituu usein hakemuksiin ja ansioluetteloihin, jotka auttavat erottumaan massasta.

Tekoälyn käyttötarkoitukset työnhaussa eivät kuitenkaan rajoitu vain suuria kielimalleja hyödyntäviin GenAI -sovelluksiin. Tekoälyllä toimivat CV-rakentajat, tekoälyavusteiset työnhakuportaalit ja jopa täysin työhaun automatisoivat sovellukset mullistavat tapaa etsiä ja hakea työtä.

Mitä tämä mullistus tarkoittaa rekrytoinnin ammattilaisille? Mitä rekrytoijien tulisi tietää, jotta he olisivat täysin valmistautuneita työnhaun uuteen aikakauteen?

Mitä tekoälytyökaluja hakijat käyttävät? Pysy ajan tasalla alati kasvavasta tekoälytyökalujen kattauksesta

Tekoälyn käyttäminen ansioluettelon ehostamiseen on jo osoittautunut onnistuneeksi taktiikaksi. MIT Sloanissa tehdyssä kokeilussa havaittiin, että työnhakijat, jotka käyttivät tekoälyn avulla paranneltuja ansioluetteloita, saivat 8 prosenttia todennäköisemmin työpaikan.

Hakijat voivat käyttää työnhaun apuna muutakin kuin ChatGPT:n kaltaisia, chat-pohjaisia GenAI-sovelluksia. Vaikka LLM-pohjaisilla ratkaisuilla on useita sovellutuksia työnhakuun, markkinat ovat jo täynnä nimenomaisesti työnhakijoille suunniteltuja tekoälytyökaluja.

Tekoälyn luomat ansioluettelot ja saatekirjeet tulevat useimmille mieleen ensimmäisenä. Upeita ja helposti muokattavia mallipohjia on ollut olemassa jo iät ja ajat, mutta tekoälyllä toimivat online-työkalut pystyvät nyt luomaan täydellisiä ansioluetteloita melkein tyhjästä. Rekrytoijan kannattaakin tutustua soveluksiin, kuten resume.io, Jara Match, PowerDreamer ja Careered.AI. Nämä tekoälykäyttöiset CV-rakentajat muuntavat käyttäjän kehotuksen hetkessä tehtäväkohtaisesti räätälöidyiksi ja visuaalisesti vaikuttavaiksi ansioluetteloksi.

Tekoälyn käyttäminen ansioluettelon ehostamiseen on jo osoittautunut onnistuneeksi taktiikaksi. MIT Sloanissa tehdyssä kokeilussa havaittiin, että työnhakijat, jotka käyttivät tekoälyn avulla paranneltuja ansioluetteloita, saivat 8 prosenttia todennäköisemmin työpaikan. He ansaitsivat myös 8,4 prosenttia korkeampaa palkkaa.

Onko olemassa keino tunnistaa tekoälyn luomia hakemusliitteitä? Tekoälyn kehittyessä se on päivä päivältä vaikeampaa, mutta on olemassa paljastavia merkkejä, joita kannattaa pitää silmällä. Tarkkaile erityisesti toistuvaa kieliasua, yksilöllisyyden puutetta ja ylellistä ammattijargonin käyttöä. Tekoälynkin tuotokset ovat vain yhtä hyviä, kuin niiden takana olevan ihmisen kehotukset ja laadunvalvonta.

Myös tekoälyn avulla automatisoitu työnhaku nostaa päätään. Vasta hiljattain Reddit-käyttäjä käytti tekoälyrobottia mukauttamaan ansioluetteloa ja saatekirjeitä työpaikkakohtaisesti ja hakemaan paikkoja itsenäisesti. Saaliina oli 1000 hakemusta ja 50 haastattelua. Tarina sai paljon näkyvyyttä mediassa ja rekrytointipiireissä, herättäen keskustelua eettisyydestä ja tekoälyn roolista rekrytoinnissa. 

Markkinoilla on jo laaja kirjo sovelluksia, jotka automatisoivat hakemusten jättämistä tekoälyn avulla. Muutamia esimerkkejä ovat AiApply, LazyApply ja JobCopilot. Useimmat niistä voivat hakea avoimia paikkoja hakijan puolesta LinkedInin, yrityskohtaisten urasivustojen ja lukuisten työportaalien kautta. Monet ratkaisut toimivat myös tekoälyllä toimivina työnhakurobotteina ja suosittelumoottoreina, jotka vähentävät hakijoiden manuaalista työtä.

Uusia työkaluja julkaistaan ja testataan jatkuvasti. Työnhakijat myös jakavat aktiivisesti innovaatioita ja havaintoja muiden kanssa. Jos haluat pysyä ajan hermolla, suosittelemme seuraamaan aktiivisesti keskustelua ja teknologisia edistysaskeleita relevanteissa kanavissa, kuten LinkedInissä, Instagramissa ja TikTokissa. Myös Reddit on hyvä kanava etsiä tietoja hakijoiden käyttämistä ”hackeista” ja tekoälytyökaluista: alaredditit, kuten /r/jobsearchhacks, ovat ehdottomasti tutustumisen ja seurannan arvoisia.

Tekoälyavusteisen työnhaun mahdolliset varjopuolet

Tekoälyn aikakaudella ekrytoijien on oltava varuillaan ja hiottava rekrytointiprosesseja, jotta hakijat eivät etene vilpin avulla rekrytointiprosessissa.

Työnhakijoiden tekoälyn käyttöön liittyy paljon epäilystä ja skeptisyyttä. Useat johtajat ja rekrytoinnin ammattilaiset ovat huolissaan siitä, että liiallinen luottaminen tekoälytyökaluihin voi johtaa moniin kielteisiin seurauksiin, kuten:

Irrelevanttien ja epäsoveltuvien hakemusten määrien nousu: koska hakemusten tekeminen vaatii hakijoilta vähemmän työtä, rekrytoijat saattavat joutua jatkossa käytettämään enemmän aikaa hakemusten seulontaan ja epäpätevien hakijoiden hylkäämiseen.

Kasvottomat, persoonattomat hakemukset: hakijoiden tukeutuessa yhä useammin tekoälytyökaluihin, hakemukset voivat olla keskenään hyvin samankaltaisia. Rekrytoijien on sopeuduttava ja nähtävä enemmän vaivaa tunnistaakseen tehtävään ja yrityksen kulttuuriin parhaiten soveltuvat hakijat.

Vähemmän aikaa henkilökohtaiseen viestintään ja hakijoiden sitouttamiseen: hakemustulvan vuoksi rekrytoijat eivät välttämättä pysty realistisesti kohtaamaan jokaista hakijaa henkilökohtaisella tavalla ja viestiä personoidusti.

Hakijoiden kirjoitus- ja kielitaidon arvioinnin vaikeutuminen: generatiivisten tekoälyteknologiden avulla kuka tahansa voi tuottaa laadukasta tekstiä lähes millä tahansa kielellä. Rekrytoijien on siis oltava varuillaan ja hiottava rekrytointiprosesseja, jotta hakijat eivät etene vilpin avulla rekrytointiprosessissa, tuhlaten kaikkien osapuolten aikaa.

Tekoälyavusteisen työnhaun positiiviset vaikutukset  – onko niitä jopa enemmän?

Usein on liian helppo keskittyä negatiivisiin puoliin, mutta tälläkin kolikolla on kääntöpuolensa. Tekoälyavusteinen työnhaku voi johtaa myös moniin positiivisiin asioihin, kuten:

Suuremmat hakemusmäärät myös osaajapulan aikana: sanonta ”työnhaku on kokopäivätyötä” on tosi kuin vesi. Tutkimukset osoittavat, että työnhakijat käyttävät jopa neljä tuntia yksittäiseen työhakemukseen. Yhden hakemuksen tekemiseen kuluvan ajan leikkaaminen antaa sekä passiivisille että aktiivisille työnhakijoille mahdollisuuden hakea useampaa työpaikkaa. Samaan aikaan tekoälyllä toimivat työpaikkaportaalit ja suosittelumoottorit voivat auttaa hakijoita löytämään suuremman määrän avoimia työpaikkoja – myös teidän.

Palkkausten laadun parantuminen: huippuosaavat työntekijät eivät välttämättä ole aina yhtä taitavia hakemaan töitä. Tekoälytyökalut voivat auttaa hakijoita laatimaan ansioluetteloita, saatekirjeitä ja hakemuksia, jotka tuovat paremmin esiin heidän kyvykkyytensä. Tällöin rekrytoijat eivät missaa näitä ”piilotettuja helmiä” vain, koska heillä on haasteita sanottaa tai visualisoida osaamistaan. 

Lisää monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja osallistamista (DEI): yksi alihyödynnetyimmistä osaajapooleista ovat neuroepätyypilliset työnhakijat. Siinä missä ihmiset, joilla on poikkeukselliset verbaaliset ja sosiaaliset taidot, usein loistavat rekryissä, voivat lahjakkaat ammattilaiset, joilla on neurokehityksellisiä häiriöitä, kuten lukihäiriö, ADHD tai autismi, jäädä taka-alalle. Tehtävästä riippuen neuroepätyypillinen työntekijä voi hyvinkin olla kaikkein pätevin, jos hänelle vain annetaan siihen mahdollisuus. Tekoäly auttaa tasoittamaan pelikenttää useilla työnhaun osa-alueilla.

Tekoälyn käyttö työnhaussa korostaa tehtävän kannalta relevanttia osaamista: edellyttääkö avoinna oleva työtehtäväsi, että hakija on taitava käyttämään tekoälyä, tai auttaako se suoriutumaan tehtävässä paremmin? Todennäköisesti vastaus on ”kyllä”. Jos hakijat löytävät keinoja käyttää tekoälyä työnhaun tehostamiseksi, tulee se nähdä positiivisena osoituksena jatkossa entistä relevantimmasta työelämän osaamisesta.

Josta pääsemmekin seuraavaan kohtaan…

Yritykset käyttävät tekoälyä rekrytoinnissa, miksi hakijoiden ei pitäisi?

Yritykset käyttävät tekoälyä rekrytoinnissa yhä laaja-alaisemmin. Olipa kyse sitten houkuttelevien työpaikkailmoitusten luomisesta tai skriinauksen tehostamisesta esmerkiksi tekoälyavusteisen rekrytointijärjestelmän avulla, voit kysyä itseltäsi: mikseivät hakijat hyödyntäisi samoja konsteja?

Jos käytät tekoälyä rekrytointiprosessissa, on hieman tekopyhää olettaa ja odottaa, että hakijat eivät käyttäisi kaikkia käytettävissä olevia työkaluja. Tekoälytyökalujen taitaminen on arvokasta osaamista, jota voi jo verrata Excelin tai CRM:n käyttöön.

Jos olet turhautunut ehdokkaisiin, jotka käyttävät tekoälyä, on vaarana, että sinusta tulee,  tuulimyllyjä vastaan taisteleva Don Quijote, koska…

Tekoälyn rooli työnhaussa pikemminkin kasvaa kuin hidastuu

Menneisyys ei ole tulossa takaisin. Työnhakijat käyttävät jo tekoälyä, ja he tulevat käyttämään sitä myös tulevaisuudessa.

Ammattilaiset eri ikäryhmissä ovat jo tottuneet käyttämään tekoälyä sekä työssä että vapaa-ajalla. Tämän myötä on muuttunut myös tapa työskennellä ja lähestyä tehtäviä. Ihmisillä on taipumus etsiä helpoin tapa suoriutua annetusta tehtävästä, ja tekoäly on sattumoisin loistava apuväline päästä pisteestä A pisteeseen B entistä nopeammin.

Nuoremmat sukupolvet, kuten Gen Z ja Alpha, puolestaan kasvavat tekoälyn aikakaudella. Heille tekoäly on vain yksi työkaluista, siinä missä Word tai Excel ovat sitä Gen X:lle ja milleniaaleille. Gen Z on jo alkanut siirtymän työelämään, ja kun tulevaisuudessa yhä suurempi osa hakemuksista tulee nuoremmilta hakijoilta, voit olla varma, että tekoälyä on hyödynnetty tavalla tai toisella.

Toinen tekijä, joka todennäköisesti lisää tekoälyn hyödyntämistä työnhaussa, on työmarkkinoiden kiristyminen. Työmarkkinat ovat tällä hetkellä työnantajavetoiset, ja työttömyysasteet ovat nousseet Suomessa ja myös globaalisti. Tämä tarkoittaa, että työnhakijoita on paljon enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Työnhaku on volyymipeliä, jossa hakemusten määrä parantaa mahdollisuuksia työllistyä. Tekoäly voi auttaa hakijoita hakemaan useampaan työpaikkaan lyhyemmässä ajassa ilman negatiivista vaikutusta hakemusten laatuun.

Yksi huomioon otettava asia on myös valtiotason sääntely. Työttömyysetuudet ovat usein sidottu työnhakuvelvoitteisiin, mikä voi tehdä tekoälyn käytöstä entistä houkuttelevampaa työnhakijoille.

Useimmat ihmiset eivät juuri nauti työnhausta. Kaikkia oikoteitä, joilla varmistetaan, että koettelemus on ohi ennemmin kuin myöhemmin, tullaan todennäköisesti kokeilemaan. Etenkin, kun kaikki ponnistelut saattavat silti johtaa vain “ghostaamiseksi” tulemiseen.

Yhteenveto: Miten rekrytoija voi mukautua tekoälyavusteisen työnhaun aikakauteen?

Jos se ei ole vielä tullut selväksi, olkoon kertaus opintojen äiti: tekoäly rekrytoinnissa on tullut jäädäkseen, niin yritysten kuin hakijoidenkin toimesta. Avainasemassa on tämän tunnustaminen ja asianmukaisten toimien toteuttaminen varmistaakseen, että on valmistautunut rekrytointikentän mullistuksiin.

1. Tekoäly on paljon muutakin, kuin LLM-pohjaisia chatbotteja.
2. Pysy ajan tasalla työnhakijoiden keskuudessa trendaavista tekoälytyökaluista.
3. Pidä mielesi avoimena ja tiedosta sekä negatiiviset että positiiviset puolet.
4. Ymmärrä tekoälyä hyödyntävien hakijoiden syyt ja psykologia.
5. Ole tietoinen sukupolvien välisistä eroista uusien teknologioiden omaksumisessa ja niihin sopeutumisessa.

Jos työnhakijoiden liiallinen nojaaminen tekoälyyn kaikesta huolimatta huolettaa, on aina mahdollista tehdä lisätoimia sujuvan ja vaivattoman hakuprosessin varmistamiseksi – tekoälyn avulla tai ilman. 

Informatiiviset, hyvin jäsennellyt työpaikkailmoitukset ja urasivut, helppo hakeminen sekä strateginen rekrymarkkinointi auttavat pitkälle.