Työnantajakuva muodostuu muiden näkemyksistä siitä, millainen työnantaja yritys on. Mielikuvia muodostuu kaikissa vuorovaikutustilanteissa yrityksen kanssa, ja näkemykset siirtyvät ihmiseltä ihmiselle. Työntekijät kertovat kavereilleen, millaista on olla yrityksessä töissä, ja työnhakijat jakavat kokemuksiaan rekrytointiprosessista eteenpäin tuttavilleen. Myös yritys itse voi pyrkiä vaikuttamaan työnantajakuvaan viestimällä tehokkaasti. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin kohdella hyvin kaikkia sidosryhmiä ja kaikissa tilanteissa. Ylin johto voi määrittää strategian, jolla työnantajakuvaa tuodaan esiin, mutta jokainen yksittäinen työntekijä vaikuttaa mielikuvien syntymiseen. 

Miksi työnantajakuvaan ylipäätänsä kannattaa panostaa? Tässä viisi keskeisintä syytä.

1. Vahva läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Negatiiviset kokemukset rekrytointiprosessista sekä työolosuhteista leviävät valitettavan tehokkaasti ihmiseltä ihmiselle. Vielä nopeammin ne leviävät verkon välityksellä sosiaalisen median kanavien ja erilaisten nettikeskusteluiden kautta. Tämä ei luonnollisestikaan ole hyväksi yrityksille.

Tiedon tehokas leviäminen tulee kääntää voitoksi. Vahva työnantajakuva näkyy ja kuuluu somessa. Ei ole mitään taikatemppua, jolla voisi välttää negatiivisten arvosteluiden ilmestymisen nettiin. Työnantajakuvan rakentaminen on systemaattista tekemistä; työnhakijoita ja työntekijöitä tulee kohdella inhimillisesti jokaisessa vuorovaikutustilanteessa. Siitä se kaikki lähtee. Toki työnantajakuvaa voi tuoda esiin erilaisilla mainoskampanjoilla, mutta niistäkin katoaa hohto, jos kaikki ei ole kunnossa pinnan alla.

Onko Glassdoor sinulle jo tuttu? Mikäli ei vielä, niin kannattaa ehdottomasti tutustua siihen täälläYksinkertaistettuna Glassdoor on verkossa toimiva palvelu, jossa työnhakijat ja työntekijät voivat arvioida yrityksiä työnantajina. Palvelu on nostanut läpinäkyvyyden merkityksen esille aivan uudella tavalla. Suomessa Glassdoor ei ole vielä niin tunnettu kuin esimerkiksi USA:ssa, Iso-Britanniassa ja Keski-Euroopassa. Ilmiö on kuitenkin rantautumassa tännekin pikkuhiljaa, ja se kannattaa ottaa huomioon kaikessa tekemisessä.

2. Työntekijöiden sitoutuminen yritykseen

Yrityksillä, joilla on vahva työnantajakuva on usein myös sitoutuneempia työntekijöitä. Kun työntekijät voivat olla ylpeitä yrityksestä, jossa he ovat töissä, on heidän motivaationsa myös parempi. On selvää, että yritys hyötyy motivoituneista työntekijöistä: innostus tarttuu koko organisaatioon ja vie sitä eteeenpäin.

Työntekijöiden kokemuksiin vaikuttavat lukuisat eri asiat, kuten esimiehet, työkaverit, työehdot, yrityskulttuuri jne. Tekijöitä on useita, ja kaikkeen voi olla vaikea vaikuttaa. Jopa yksittäinen negatiivinen kokemus, ikävä työkaveri tai esimies voi latistaa mielen. Johdolla on kuitenkin tärkeä rooli vaikuttaa siihen, että jokainen työntekijä tuntee olevansa arvokas tiimin jäsen. Selkeä suunta myös siitä, mihin työntekijän ura on menossa on työtekijälle oleellista tietoa. Epävarmuus luo levottomuutta ja tekee hallaa koko organisaatiolle.

Työnantajakuvan kannalta on ratkaisevaa, että työntekijät puhuvat yrityksestä positiivisesti eteenpäin. Kun he kertovat tarinoitaan eteenpäin, muidenkin kiinnostus herää. Mikä onkaan luotettavampaa tietoa yrityksen työskentelyolosuhteista kuin sen nykyisten työntekijöiden näkemys?

3. Parhaiden osaajien rekrytointi

Rekrytoinnissa on viime vuosikymmenien aikana tapahtunut sama muutos kuin ihmisten ostokäyttäytymisessä. Kiitos internetin ihmeellisen maailman, tietoa on helppo etsiä itse kotisohvalta käsin ennen kuin on yhteydessä myyjään tai rekrytoivaan yritykseen. Asiakkaiden tavoin työnhakijat etsivät tietoa yrityksistä vierailemalla niiden nettisivuilla, googlettamalla (ja lukemalla nettikeskusteluita) sekä sosiaalisen median kanavia tutkimalla.

Jokainen yritys haluaa olla se työnantaja, joka on heti ensimmäisenä työnhakijan mielessä, sillä kyky rekrytoida sopivia osaajia on kasvavan yrityksen edellytys. Huippuosaajat eivät hae yrityksiin, joilla on huono työnantajakuva. Yhtä lailla kuin yritykset haluavat palkata parhaat osaajat, haluavat nämä työnhakijat valita juuri sen kiinnostavimman yrityksen.

Kun rekrytoinnissa etsii sitä yhtä kultaista jyvää, ei pidä unohtaa myöskään muita kiinnostuneita hakijoita – olivat he sitten potentiaalisia tai eivät. Työnhakijoiden kokemukset aliarvioidaan usein, eikä ymmärretä, kuinka suuri merkitys niillä on työnantajakuvan kannalta. On harhaluuloa, että hakijat eivät haluaisi viestintää hakuprosessin etenemisestä tai saada tietää syitä, miksi he eivät tulleet valituksi. Hakijoiden mielipiteet eivät aina kantaudu rekrytoijien korviin, koska usein he joko ‘äänestävät jaloillaan’ ja alkavat boikotoimaan yritystä tai viestivät negatiivisesti yrityksestä eteenpäin eri kanavissa.

Yrityksen kannalta parasta olisi, jos työnhakijat jättäisivät palautetta suoraan heille, sen sijaan että kirjoittavat siitä sosiaaliseen mediaan. Kaikissa tapauksissa tähän ei kuitenkaan ole mahdollisuutta, sillä hylkäysviesti voi tulla sähköpostiosoitteesta, johon ei voi vastata, eikä muita yhteystietoja anneta. Kannattaakin miettiä, onko järkevää olla antamatta hakijoille mahdollisuutta ottaa yhteyttä? Tällä voi olla ikäviä seurauksia, kun palautteita tuleekin yrityksen julkisiin somekanaviin tai muille nettipalstoille.

4.  Myynnin ja liikevaihdon paraneminen

Positiivinen työnantajakuva vaikuttaa koko yrityksen myyntiin ja liiketoimintaan. Esimerkiksi Boston Consulting Groupin tutkimus osoitti, että yritykset, jotka panostivat työnantajakuvaan saivat sen ansiosta kasvatettua liikevaihtoansa.

Tämä ei sinänsä ole yllättävää, kun miettii asiaa tarkemmin. Kun yrityksellä on vahva työnantajakuva, saa se enemmän näkyvyyttä ja ja näin ollen myös enemmän ostavia asiakkaita. Tämä pätee etenkin B2C-puolella. Mietitään asiaa toisinpäin: Jos yrityksestä leviää tarinoita, että se esimerkiksi polkee työntekijöidensä oikeuksia, voi olla varma, että myös asiakkaat menettävät kiinnostuksensa tällaista yritystä kohtaan. Työnantajakuva voi siis vaikuttaa liikevaihtoon myös erittäin negatiivisesti. 

5. Yleisen tunnettuuden kasvaminen

Hyvä työnantajakuva lisää yrityksen yleistä tunnettuutta. Työnantajakuva on vahvasti linkittyneenä yrityksen yritysbrändikuvaan. Mikäli yrityksellä on heikko työnantajakuva, vaikuttaa se väistämättä siihen, miten ihmiset kokevat yrityksen kokonaisuutena. Päinvastoin taas vahvalla työnantajakuvalla voidaan viedä koko yrityksen brändi-ilmettä positiiviseen suuntaan.

Tutkimusten mukaan erityisesti vastavalmistuneet ovat tarkkoja siitä, minkälaiseen yritykseen he hakevat töihin. He etsivät tietoa yrityksestä ja kyselevät suosituksia tuttaviltaan. Yritykset voivat vaikuttaa mielikuviin huolehtimalla siitä, että jokainen työntekijä organisaatiossa tuntee yrityksen kulttuuriin. Toki on tärkeää huomata, että ei riitä, että ajatusta yrityskulttuurista vain ‘myydään’ yrityksessä sisäisesti. Yrityskulttuurin tulee näkyä konkreettisesti yrityksen arjessa ja olla työntekijöiden aidosti aistittavissa.

Työantajakuvaan panostaminen kannattaa. Aloita rekrytointiprosessistanne!

Jokaiselle työnhakijalle positiivinen fiilis hakuprosessin päätteeksi? Mahdotonta? Me teemme siitä mahdollista. Viestimällä hakijoille hakuprosessin etenemisestä ja tarjoamalla heille henkilökohtaista palautetta saa aikaan uskomattomia tuloksia. Me tiedämme sen kokemuksesta. Pyydä demo niin näytämme sinulle, miten tämä tapahtuu käytännössä.